*

seppok Uutta työtä syntyy panostamalla vastuulliseen ja motivoituneeseen yrittäjyyteen

Finanssisektorin rakenteet natisevat

Finanssisektorilla tapahtuu ”satavarmasti”. Nordean yritys fuusioitua hollantilaisen suurpankin kanssa, kariutui toistaiseksi. Jos yhdistyminen kuitenkin onnistuu jossain vaiheessa, Nordean pääkonttori siirtynee Hollantiin. Vastoin analyytikoiden odotuksia, Deutsche Bank teki yllättäen voitollisen kolmanneksen ja näyttää porskuttavan saksalaisella tarmokkuudella eteenpäin. Nurkan takana kummittelee jenkkien maksimissaan 14 miljardin dollarin uhkasakko. Todellinen lopputulos lienee 5..6 miljardin luokkaa ja se on varmastikin huomioitu ja ulosmitattu markkinoilla. Lisäksi DB on myymässä etäpankkejaan, joista viimeisimpänä Deutsche Bank Mexico. Pankkisektorilla riittää ihmettelemistä ja näyttää siltä, ettei kovimmatkaan analyytikot osaa sanoa huomisesta kuin, että todennäköisesti tuulee jostain ilmansuunnasta.  Deutsche Bank ja italialainen kriisipankki Monte dei Paschi ovat viemässä osaltaan englantilaisen pankin (Bank of England) negatiiviseen kierteeseen asiakkaitten vetäessä miljardeja ulos.

Brexit prosessin on todettu uhkaavan Iso-Britannian ”kruunun jalokiveä” eli Lontoon kansainvälistä finanssikeskusta. Poliittinen päätöksentekojärjestelmä on auttamattoman hidas vastaamaan finanssisektorin ja yritysmaailman liikkeisiin. Liike-elämän ”punaiset matot” ovat piilossa, mutta taatusti levitetty valmiiksi hyödyntämään muutoksia, joita kansainvälinen tulevaisuus tarjoilee 24h/vrk.

Omat kapustansa keitokseen tuovat Kiina ja Venäjä. Kiinan kasvu bruttokansantuotteella mitattuna painui vuonna 2015 alimmilleen 25 vuoteen ja tilanne ei ole parantumassa tänä vuonna. Velkaantuminen kasvaa. Venäjän tilanne on surkea, vaikka ruplatalous jotenkuten pyörii. Ulkomaisomisteinen teollisuus ja kauppa ovat pakenemassa edelleen keskiluokan ostovoiman hiipuessa. Konkreettisena esimerkkinä Kesko, joka kuluvalla viikolla julkaisi myyneensä koko kauppaketjunsa Venäjällä. Venäjän pankkisektori on lähes halvaantunut. Korot ovat korkealla, takaisinmaksuajat lyhyet ja vakuusvaatimukset kovat. Lainaa maailmalta on vaikea saada, inflaatio jyllää ja sotateollisuus ottaa leijonan osan varallisuudesta, jota voitaisiin käyttää elinkeinoelämän rakenteiden kehittämiseen. Olen mietiskellyt pidemmän aikaa; onko talouspolitiikan ja viestinnän työkalut ja painoarvo kehittymässä sellaisiksi, että niillä tullaan jatkossa hillitsemään merkittävästi aikaisempaa enemmän aseitten kalistelua. Maitten valtauksille ei oikein ole sijaa. Olkoon vaikka Isis kalifaatti ja Krim näistä yhtenä todisteena.

http://www.faz.net/aktuell/finanzen/aktien/drittes-quartal-deutsche-bank...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Venäjän ja Kiinan pankit ovatkin luku sinänsä. Venäjällä tilannetta selvitellään, Kiinassa ei edes taideta tietää miten.

(julkaistu 6.10.2016) Alkuviikolla pääjohtaja Nabiullina
ilmoitti, että pankkisektorin ongelmien laajuus ja niiden
tehokkaampi selvittäminen vaativat valvontajärjestelmän
uudistamista.

http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkoka...

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Ja mitä seuraa UK:n pankkien siirtymisestä Manner-Euroopan puolelle, josta paljon on viime päivinä uutisoitu varmana tietona. Eli miten käy Lontoon pankkikeskuksen, jota tuossa pohditkin.

http://www.independent.co.uk/news/business/news/br...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

On syytä huomioida, että Iso-Britannia on monikansallisten konsernien ja yritysten "kehto". Mielestäni tätä ei ole huomioitu brexit infossa etukäteen. Nythän siellä on väläytelty yritysveron laskua 20%:sta 10:en %:in, yhtenä neuvotteluaseena. Kun kansalaisten ostovoima on (ainakin tällä hetkellä) heikentynyt ja julkisella sektorilla on merkittävä aukko verrattuna budjetteihin, tuntuisi verokilpailu hyvin lyhytjänteiseltä politiikalta. Toki pankit ja liike-elämä pyrkivät juuri nyt uhkillaan vaikuttamaan tuleviin neuvotteluihin, mutta on niissä todellistakin uhkaa kun tappioita aletaan jo tänä vuonna kirjata (mm. General Motors). Iso sisäpoliittinen vääntö tässä on jo alkanut. Ihmettelen, missä on UKIP ohjeineen ja viisauksineen?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

UKIP lienee pottukuopassa ja luultavasti pysyykin, uutisista päätellen tämä on vasta alkusoittoa.

UK GDP growth drops to 0.5% after Brexit

http://www.independent.co.uk/news/business/news/uk...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

#4

Ja sitten varsinaisesta uutisesta:

"Joe Grice, head of the Office for National Statistics, said the figured show there is "little evidence" of a pronounced effect in the immediate aftermath of the vote."

Mielenkiintoista katsoa, kuinka kauan menee ennen kuin tosiuskovat suostuvat myöntämään, ettei mitään romahdusta koskaan tullutkaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Todennäköisesti menee pitkälle ensi vuosikymmenen puolelle ennen kuin tiedetään kuinka brittien loppujen lopuksi kävi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Juuri niin. Ja silloinkin on äärimmäisen hankalaa osoittaa, mikä osa huonosta tai hyvästä kehityksestä on juuri Brexitistä johtuvaa, ja mikä jostain muusta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

Riippunee siitäkin toteuttaako finanssisektori ilmoituksiaan siirtää toimintojaan Britanniasta, palvelusektorihan muodostaa merkittävän osan BKT:sta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Mahdolliset muutokset monikansallisessa yrityskentässä tulevat kyllä tapahtumaan nopeammin. On alueita, joissa panostetaan lisää (tuonnin korvaaminen UK:ssa) ja alueita joissa toimintoja siirretään mm. USA:n ja EU-alueelle. Mutta onhan se hyvä, että rakenteita välillä pöllytetään kunnolla. UK on saanut itsensä varsin hyvään kuntoon viimeisen 7 vuoden aikana (sitä ennen oli pitkä tahmeuden aika) monella mittarilla (mm. työttömyys). Tässä valossa en kyllä ymmärrä riskin ottoa Brexitin muodossa. Joulukuussa on näkymä jo sellainen, että trenditietoa (erityisesti yritystasolla) on puolen vuoden ajalta; vuotta 2017 ennustetaan. Toukokuussa 2017 on näkymä varsin selkeä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

"Tässä valossa en kyllä ymmärrä riskin ottoa Brexitin muodossa."

Siihen ei kaiketi uskonut Boris Johnsonkaan ja sen jälkeisestä suunnitelmien puutteesta päätellen äänestystulos tuntuu yllättäneen koko brittijohdon housut kintuissa.

PS. Arvelisin että 2017 vasta toistaiseksi, kauppasopimusneuvottelujen jälkeen sitten selviää miltä pohjalta jatko.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Tomi,
en kyllä tunne itseni mukaanlukien ainoatakaan yrittäjää täällä päin, joka toivoisi romahdusta. Suomen vienti on kuitenkin ollut tasolla 3 miljardia (eli nyttemmin on vienti Venäjälle tippunut lähes samalle tasolle) ja huomattavasti suurempaa kuin tuonti. Mutta se, että varautuu, on viisautta. Vienti Suomesta uhkaa jo kurssierojenkin vuoksi pienentyä syksyn ja ensi talven aikana. On haettava uusia kohteita kuten Venäjän romahduksenkin jälkeen. Saksan vientisektori on todella huolestunut heille keskeisen vientimaan turbulenssitilasta. Saksan tilanne taas meidän suurimpana kauppakumppanina kiinnostaa kovasti - ainakin minua. Jos siellä alkaa mennä heikommin niin ei se ole hyväksi meidän investointipainotteiselle vientisektorille. Tässä on syitä, miksi Brexit on itselläni luupin alla ja täälläkin Puheenvuorossa siihen silloin tällöin tulen ottamaan kantaa (erityisesti yrittäjille suunnattuna). Venäjän kaupan romahduksen jälkeen saksalaiset (noin puolet EU:n viennistä) onnistuivat paikkaamaan vajeen alle vuodessa ja mekin yllättävän hyvin. Kyllä tässä on hereillä UK:n suhteen oltava eikä ainakaan hyssytellä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Viittasin irvailullani tosiuskovista ensisijaisesti niihin bloggareihin ja kommentaattoreihin, sekä poliitikkoihin, jotka ennen Brexit-äänestystä äänestivät suurin piirtein maailmanloppua, ja muutaman päivän äänestystuloksen selviämisen jälkeen juhlivat, kun yksi jos toinen käppyrä reagoi hermostuneesti.

Sen jälkeen, kun oikeastaan valuuttakurssia lukuun ottamatta ollaan palattu business as usual -tilanteeseen, on ollut sordiino päällä, poislukien ne yritykset, joissa on jostain huonosti muotoillusta otsikosta (kuten tässä ketjussa linkattu FT:n) revitty "mitä minä sanoin" -yritelmiä.

Se, onko Brexit briteille huono vai hyvä ratkaisu, selviää vasta vuosien päästä, jos silloinkaan. Yhden tai kahden neljänneksen luvut eivät kerro mistään muusta kuin siitä, että epävarmuus ei koskaan ole taloudelle hyvä asia.

Sen uskon hyvin, että yksikään yrittäjä ei toivo romahdusta. Poliittisista syistä taas romahdusta toivoo moni. Jos briteille ei käykään hassusti, mitä sanovat äänestäjilleen ne poliitikot, jotka ovat saarnanneet eurojäsenyyttä, EU:ta ja sen talouskuripolitiikkaa sinä ainoana vaihtoehtona, koska mikä tahansa niiden ulkopuolella suistaa koko maan turmioon.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Itse tiivistäisin sanoman siten, että uuden kriisin todennäköisyys kasvaa päivä päivältä ja Suomen kyky ottaa vastaan ulkoisia talousshokkeja on pysyvästi heikentynyt, tällä hetkellä tasolla 'olematon'.

Toivotaan, että se saadaan nostettua edes tasolle 'paska' ennen uutta pudotusta mutta ei hyvältä näytä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Tästä olen eri mieltä. Mielestäni yrityksien valmius shokkeja vastaan on parempi kuin kertaakaan 2008 jälkeen. Aikamoinen määrä (onneksi) omistajuuksia on vaihtunut nuorempaan sukupolveen. Venäjän kriisistä selviäminen näinkin vähin vaurioin oli hyvä tai erinomainen suoritus. Toki uusi kriisi voi tulla kovana ulkoa päin, mutta nyt suomalainen yrittäjyys selviää siitä paljon paremmin (verrattuna vaikkapa Ruotsiin) kuin vuoden 2008 kriisistä. Käsitys tästä valmiuksien paranemisesta on muodostunut kenttätyössä ja yrittäjien viimeisistä barometreistä. Mutta johan se on aika ja ay-liikekin on käytännön tasolla selvästi parantamassa yritysnäkökulmaa. Tämä havainto viime viikolta varsin merkittävän metalliyrityksen taholta. Mihin konkreettiseen Ville itse perustat sanomasi tilanteesta, joka on nyt alle "paskan"?Odotan älyllistä näkemystäsi elinkeinoelämän valmiuksista, eikä jonniijoutavia heittoja, joita olet innokas heittelemään. Strategista ammattitaitoa kehiin Ville! Jos sitä löytyy.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

En minä elinkeinoelämästä puhunut vaan Suomen valtiosta. On selvää, että seuraava shokki kun (ei jos, vaan kun) iskee (on se sitten maailmankaupan hidastuminen, korkojen yllättävä nousu, euroalueen hajoaminen, marsilaisten laskeutuminen) niin se tulee vaikuttamaan valtion tuloihin negatiivisesti.

Kun tälläkin hetkellä tahkotaan siinä -6 miljardin euron paremmalla puolella pakkasta pelkästään valtion taholta, julkisyhteisöistä kunnat yms. puhumattakaan - niin on selvää, että kyyti tulee olemaan kylmää. Suurten ikäluokkien hoivatarpeen kasvu tulevina vuosina ei myöskään tule vaikuttamaan rahoitustilanteeseen positiivisesti.

Valtion kylmä kyyti tulee vaikuttamaan väkisin kotimarkkinoilla toimiviin ja julkisen puolen toimittajayrityksille. Kun valtiolla menee huonosti, kuluttajalla menee huonosti. Kun kuluttajalla menee huonosti, kaupan oven saranat ei kulu. Kun ei oven saranat kulu, ei kasva myöskään toimittajan rahtikulut. Ja niin edespäin.

Toki meillä tulee olemaan yrityksiä joilla menee hyvin suhdanteesta riippumatta mutta tarkastelenkin tässä kokonaisuutta joka näyttää erittäin heikolta kun Sipilänkin hallitus tuntuu jäävän suurista toiveista huolimatta suutariksi.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #15

Olemme hieman blogin aiheen ulkopuolella, mutta mikäpäs siinä. Sellaista poliittista toimijaa ei ole edes näköpiirissä, joka alkaisi ajaa leikkauksia. Saavutettujen etujen salkusta luopumista tai edes kohtuullistamista ei uskalla kukaan vakavasti ehdottaa. Joten se siitä. Velkaantumisen hidastaminen (esim. 2..3 miljardiin/v) on mahdollista vain elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla. Ja siinä valmiudet ovat selvästi kohentuneet. Yrittäjyys nähdään yhä useamman nuoren listalla varteenotettavana vaihtoehtona. Investoinnit ja kehityshankkeet ovat myötätuulessa. Mutta, kyllä tilanne vaatii myös paikallisesti (kunnat, maakunnat, ihmiset, oppilaitokset) ryhtiliikettä. Vallalla on ollut ulkoistamisen kulttuuri. Kaikki negatiivinen ja epäonnistuminen ulkoistetaan eduskunnan, ministerien, rahoittajien tms syyksi. Helppoa kuin heinänteko. Mutta siellä kun ei rahkeet ja eväät riitä.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen Vastaus kommenttiin #16

Olisin muuten kohtuullisen samaa mieltä, mutta koska julkinen sektori on Suomessa valitettavan suuri toimija niin sillä on suuri vaikutus myös elinkeinoelämään. Sinällään en näe että julkisen sektorin mukaan ottaminen suuresti poikkeasti blogin aiheesta koska 'finanssisektorin rakenteet natisevat' saattavat hyvinkin tarjota sitä ulkoista shokkia; lähtee se sitten Euroopasta, Venäjältä tai Kiinasta.

Itse ainakin näen viimeisen 8 vuoden taantuman olevan hyvin suureksi osaksi niin eduskunnan kuin ministerien saamattomuuden syytä, powerpointeilla on miljardit leikattu ja Suomi pelastettu jo useamman valtiovarainministerin toimesta mutta se vain on vuodesta toiseen tekemistä vaille valmis. Hyvin suunniteltu kun ei ole ollenkaan tehty.

Kuten sanottu, tulevan taantuman riski kasvaa päivä päivältä (tulee se sitten 2017, 2018, 2020 tai 2025) niin Suomen kyky yhteiskuntana ottaa vastaan tuleva shokki on pysyvästi heikentynyt kun edellisestäkän ei ole päästy pinnistämään plussalle.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #17

Itseltäni on mennyt usko hallituksien (poliittisen päätöksenteon) kykyyn leikata. Nykyisellä hallituksella piti olla (?) siihen edellytyksiä, mutta eipä ollut.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen Vastaus kommenttiin #18

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000068694...

Huumoria vuodelta 2013. Taisi tämänkin korjaussarjan kanssa käydä vanhanaikaiset; niiden kanssa sietää olla varovainen, ettei vahingossa lipsahda asennussarjaksi.

Silloin korjaussarjaa tarvitaan vielä seuraavanakin päivänä ja sitä seuraavana ja niin edelleen.

Toimituksen poiminnat