Kehittyvät tuotantoverkostot ovat menestyksemme edellytys!
Suomen kilpailukyvyn kulmakivi on tuotantorakenteiden monimuotoisuus ja sen tiukka kytkentä osaamiseen. Taustalla julkisilla varoilla rahoitettu tutkimus ja kehitys (yliopistot, korkeakoulut), koulutus kokonaisuudessaan sekä yksityisen sektorin panostukset osaamiseen. Kansantalouksien monimuotoisuuden mittarilla (Economic Complexity Index) tarkasteltuna Suomi on kymmenen sakissa jossa kärkitiloja ovat pitäneet Japani, Sveitsi, Saksa, Etelä-Korea, Ruotsi, USA, Itävalta, Tsekki, Singapore. Suomen tila on ollut 7-8 kieppeillä. Millaisia tuotteita verkostoissa tuotetaan? Miten ja kenelle? Miten hankinnat ja logistiikka on organisoitu? Miten tuotteet sijoittuvat suhteessa; kysyntään maailmalaajuisesti ja oman kansakunnon kokoon ja talouteen? Siinä osa edellä mainitun mittariston muuttujista.
Japani on ollut malliesimerkki kyvystä rakentaa kilpailukykyinen ja kompleksinen verkostotalous, jonka tuella maa on kehittynyt ja menestynyt sotien jälkeen. Karrikoidusti tilanne olisi ollut lähes vastaava, jos kaikki suomalaiset olisi sijoitettu Ahvenanmaalle rakentamaan tulevaisuuttaan. Taito ennakoida kysynnän trendit maailmanlaajuisesti, kyky- ostaa, jalostaa verkostoissa, tarvittaessa ”kopioida parhaita käytäntöjä” ja kehittää kustannustehokas jakelu. Siinäpä ne Japanin menestystekijät toki unohtamatta työn arvostusta ja organisaatioiden joustavuutta mukautua nopeisiinkin suhdannepiikkeihin.
Mutta, jossain tulee raja vastaan nopealle kasvulle kansantalouden mittareilla mitattuna. Olemassa olevien rakenteiden (toimialat, tuotteet, osaaminen) kehittäminen vie niin suuren osan verkostojen elinvoimasta, ettei uusien kysyntä-alojen valtaamiseen riitä panoksia. Tässä Japani kohtasi rajansa runsas 10 vuotta sitten ja näin on käymässä mm. myös Saksalle. Vaikka rahaa on ja bruttokansantuote per hlö korkea, niistä ei ole nopean kasvun lähteiksi. Näille talouksille, joihin Suomikin kuuluu, on myös ominaista, että osaajat ikääntyvät suhteessa kokonaismäärään. Robotit, automaatio ja digitalisaatio ”uitetaan” verkostoihin, jotka ovat ennestään kompleksisia ja maailmanlaajuisia.
Mielestäni, mitä pienempi populaatio (= oma kysyntä) ja mitä vähäisemmät omat raaka-aineet, sitä mahdottomampi on vastata tilanteeseen muuten kuin olemalla mukana verkostojen edelleen kehittämisessä. Koko kansantalouteen ja ihmisten hyvinvointiin liittyvä kehittämisvastuu Suomessa on enenevässä määrin siirtynyt elinkeinoelämälle. Viennin tärkeyttä ajatellen monimuotoisten tuotantoverkostojen varaan. Jos tätä ei laaja-alalaisesti ymmärretä, hyväksytä ja huomioida myös poliittisessa päätöksenteossa ja ”Suomi-vision” suunnittelussa, jatkuu epämääräisessä tilassa kulkeminen. Epämääräisen tilan mittareita puolestaan ovat mm. työttömyys, syrjäytyminen, eripura ja väärien päätösten määrän kasvu.
Suomen kilpailukyvyn kulmakivi on kilpailukyky ja se on hukassa monella eri tavalla.
Bruttopalkat on liian suuret ja nettopalkoilla ei tule toimeen.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tainnut olla mielessä mitään syvällisempää? No – ihmisten ostot vähittäiskaupassa kasvoivat viime vuoden loppua kohden verattuna edelliseen. Samoin autokauppa. Jostain me pelimerkkejä saamme. Suomen tilanne on varsin kehityskelpoinen ja jos maailman tila pysyisi edes nykyisellään niin hyvästä voidaan tehdä parempi. Maailmaa on syytä katsoa hieman laajemmasta näkökulmasta. Sellaisia valtakuntia, joilla edessä on vain huonoja näkymiä, on paljon. Mutta toki jokaisessa tilanteessa on ammattivalittajille tilaa. Ja vapaus valittaa. Toiset välittää – toiset valittaa.
Ilmoita asiaton viesti
#2
Jos valtion ja kuntien taloudet eivät ole terveitä, niin silloin on turha odottaa, että yksityinen sektori ne nostaa ja hoitaa.
Mistä suomalaiset saavat rahansa. Minäpä kerron.
http://www.velkakello.fi/
Se otetaan vielä syntymättömien selkänahasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sairas terveeksi saadaan kun on oikeat lääkkeet. Velkakello saa vielä tikittää 3…5 vuotta. Samalla sitä yksityistä sektoria laajennetaan. Yrittäminen on riskien hallintaa ja suurin osa sen osaa. Edelleen. Yhä paremmin ja paremmin. Nostetaan malja Suomelle ja yrittäjyydelle. Ja tietysti hyvälle henkilökunnalle, joka on palkkansa ansainnut. Nokka nousuun Pekka. Kyllä se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedetäänkö siellä Suomessa, mikä on ”Kanban” ja ”Kaizen”?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tiedetään ja on tiedetty jo kauan. Lean ja oppivat verkostot ovat tätä päivää. Huominen tuo siihen digitalisaation täydellä tehollaan. Ne, jotka edellisistä pitävän huolen mukauttaen ne tähän päivään – menestyvät. Kaikki ei. Saksassa ollaan tässäkin pisimmällä Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa on Euroopan mahtavin ay-liike, joka omalta osaltaan hidastaa kehitystä. Tarvittavat toimialarationalisoinnit ovat hankalampia panna toimeen kuin Suomessa ja Ruotsissa.
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa kuitenkin kyetään kantamaan vastuuta. Vuonna 2002 työantajat ja ay-liike sopivat neljän (4) vuoden palkkojen jäädyttämisestä tilanteessa, jolloin työttömyys oli 11,2 %. Valtio joka ei ole kytköksissä Suomen tapaan (siis ei kolmikantaa), otti vastuun viennin takauksien nostamisesta ja oppisopimuskoulutuksen tehostamisesta. Kas kummaa – työttömyys puolittui ja samalla alkoi Saksan talouden ja erityisesti reaalitalouden koheneminen, jota jatkuu ja jatkuu. Nykyisin taitaa työttömyys olla alle viiden. Saksa on niitä ainoita valtioita jonka vienti mm. Kiinaan on suurempi kuin tuonti. Sekin osoittaa jotain. Mutta kun se on monelle niin vaikea myöntää verkostojen ja reaalitalouden voima.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on totta. Näissä piireissä Saksassa asiat toimivat huomattavasti paremmin kuin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Talouden suhde yhteiskuntaan on alkoholi ja huumemonopoli.
Mikä Saksassa on toisin?
Ilmoita asiaton viesti
Älykkyytenne on hämmästyttävää…mutta toki ansaittua. Muistakaa jatkaa valitulla tiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Donec non potest intelligi. Color est color. Colores caeruleos mea album et nigrum.
Ilmoita asiaton viesti
Tontos sabios nunca vi; pero sabios tontos, si
Vähän on viisaita tyhmiä, mutta paljon tyhmiä viisaita (esp. sananlasku)
Jos ei substanssi riitä pysymään blogin asiassa niin Pekan ei kannata kuluttaa aikaa. Toki rakentavaa kommentointia.
Ilmoita asiaton viesti