seppok Uutta työtä syntyy panostamalla vastuulliseen ja motivoituneeseen yrittäjyyteen

Lontoon taksit ja pankkivirkailijat

  • Lontoon taksi
    Lontoon taksi

Lontoon kuuluisat mustat taksit ovat siirtymässä sähkövetoiseksi. Niin se maailma muuttuu. Lontoon finanssimaailma on puolestaan siirtynyt sähköiseen tiedonsiirtoon jo aikapäiviä sitten. Mutta edelleen finanssipiirien tyylikkäästi pukeutuneet herrat ja leidit sukkuloivat aamuin ja illoin sekä välillä päiväsaikaankin taksien takapenkillä asumustensa ja vauraudelta tuoksuvien työpaikkojen väliä. Lontoon ravintolat saavat melkoisen siivun satatuhatpäisen virkailijakunnan rantautuessa lounaalle tai pitkähkölle päivälliselle. Nyt tämän ylevän elämänmenon jatkumon taivaalle on noussut tummia pilviä. Osaa finanssikeskuksien virkailijoista ja alan yrittäjistä uhkaa taksilla-ajon loppuminen ja kolmen ruokalajin lounaan hiipuminen pelkkään pekoniaamiaiseen. Toki runsaaseen. Eipä auttanut, vaikka noin 60% koko Lontoon väestä äänesti entisenlaisen elämän jatkumisesta. Ja nuoremmasta väestä jopa yli 70%. Joka aamu saa virkailija sydän sykkyrällä pelätä älypuhelimen uutisvahdin tuotoksia. Toissa päivänä HSBC, eilen Swiss Bank ja nyt Goldman Sachs. ”Tänään voi mennä päivällisellä pidempään”, hihkaisee virkailija puolisolleen, lähtiessään odottavan taksin suuntaan. Taksissa päivitellään Lontoon sumuista näkymää. Molemmat pelkäävät työpaikkansa puolesta. Kuljettaja ja virkailija. Pankin vieressä olevan ravintolan omistaja katsoo huolestuneena pysähtynyttä taksia, josta tuttu virkailija suuntaa työpaikalleen.

 

http://www.independent.co.uk/news/business/news/brexit-latest-news-goldman-sachs-move-half-london-jobs-3000-employees-new-york-europe-eu-frankfurt-a7534776.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tästä tulevaisuudenkuvasta tuli Mayn ilmoittaman kovan Brexitin jälkeen täyttä totta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Yritysmaailma ei odota neuvotteluprosessien etenemistä kahdesta - vuoteen X. Päätöksiä on pakko tehdä ennakoivasti. Koska kilpailijat eivät nuku silloin kun "sinä" vedät unta kaaliin. Vaikeuttaahan se poliittista päätöksentekoa kun tappi on irti ja energiaa menee äyskäröintiin. Mutta ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Huonoa tässä on koko Euroopan vinkkelistä, että toimintoja siirtyy pois koko mantereelta. Nyt on "vuosikymmeniä jatkuneet "gentleman-agreementit" helpompi purkaa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kyse ei ole kuitenkaan reaalitalouden työpaikoista. Joten tuleva kylmäsuihku saattaa hyvinkin tervehdyttää Lontoota osaketrokarien poistuessa kohti Frankfurttia.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Siinä mielessä liippaa reaalitaloutta, että finanssisektorin palvelut taitavat olla yksi tärkeimmistä Englannin vientituotteista. Finanssisektoriin kytkeytyy nykyisin todella paljon pieniä atk-alan kehittäjäyrityksiä. Lontoo on kokonaisuudessaan Euroopan ykkönen. Myös Tukkolmassa on pankkisektorin ympärille syntynyt mittava pienyritysten joukko.

Otin asiaan kantaa myös marraskuussa.

http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227030...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Pertti, siinä mielessä varmasti olet oikeassa, että finanssisektorin poistumisen myötä Lontoosta asumisen hinta siellä todennäköisesti laskee. Mutta kyllä asia liittyy reaalitalouteenkin sitä kautta, että finanssisektori ja sen työntekijät nauttivat monista reaalitalouden palveluista. Kerrannaisvaikutus niiden suhteen ei ole aivan vaatimaton.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Kovin on vanhentunut Turusen näkemys Cityn arjesta.

Vielä kauemmin on tietysti aikaa Cityn vanhemmasta päivä-ohjelmasta "kymmeneltä toimistoon, kahdeltatoista luonaalle ja kahdelta golfkentälle".

HSBCn pomokin totesi parin päivän takaisessa haastattelussa, että brexitin mahdollisesti aiheuttama tulonmenetys kurotaan kiinni parissa, kolmessa vuodessa.

Suurin syy siihen, ettei brexit uhkaa Lontoon asemaa maailman yhtenä johtavista finassikeskuksista (Lontoo, New York, Hong Kong, Singapore) on se, että finassipalveluissa ei todellisuudessa ole yhtä EUn sisämarkkinaa vaan toimiluvat, valvonta ja käytännöntoiminta ovat oikeasti kansallisella tasolla (vrt. Nordea-Ruotsi/Suomi).

Siinä, missä noilla tekijöillä olisi ja on vaikutusta vähittäispankkitoimintaan, niillä ei ole senkään vertaa merkitystä finassikeskusten leipälajiin eli tukkumarkkinatoimintoihin.

Tämä on huomattu myös EUssa, kun EUn brexit-pääneuvottelija Michel Barnier viikonloppuna vaati, että EU-pankeille on brexitin jälkeen taattava pääsy Lontoon Cityyn - eikä toisin päin ...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Tiedät varmasti itsekin, että useimpien Lontoon finanssitalojen ml. vakuutuslaitokset asiakkaista merkittävä osa on EU:n muista maista. Transaktioita on paljon ja pienikin ero kilpailutilanteessa vaikuttaa. Se mistä saksalainen yrityskonserni hakee rahoituksensa ja hoitaa salkkuaan jatkossa, ei ole välttämättä Lontoo. Jos ja kun investointihalukkuus mm. saksalaisilla Iso-Britanniaan hiipuu (viittaan saksalaisen kauppakamarin eiliseen näkemykseen vs. Hard B), silläkin on vaikutuksensa. Ja miksi sitten brittiläinen finanssisektori on itse huolestunut ja Johnson juoksee pää kolmantena jalkana maailmalla jos huolta ei olisi. Lupien saamisessa taitaa mennä vuoden verran, joten siinä mielessä konkreettisia päätöksiä tehdään tämän vuoden puolella. Ja varautumista on paljon ilmassa. Toki myös painostusta Nr 10 kohtaan. Myönnän, että nostalgiaa on mukana tekstissäni, mutta se suotakoon. On siellä tullut ennen vuotta 2005 niin paljon ravattua vienti - ja tuontihommissa. Kilpailua käydään myös digitalisoitumisen myötä pienemmistä palveluyrityksistä finanssilaitosten ympärillä. Kysymys on miljardeista ja uusien konseptien syntymisestä. Mutta odotellaan sinun blogia asiasta.

PS. En minäkään usko, että Lontoo menettää keskuksen asemansa. Mutta jo muutaman tuhannen työpaikan siirtymä kirvelee erityisesti Lontoota, joka olisi halunnut suurella enemmistöllä jatkaa EU:ssa.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Kommentin alkuosaan totean sen, että finanssipalveluissa jos missä, sillä missä konttori sijaitsee, on harvinaisen vähän merkitystä bisneksen tukku-asiakasbisneksen kannalta.

Diili tehdään tuolla, rahat menee täällä ja sopimus kirjataan sinne, tuon lainsäädännön alla ...

Konttorin ympäristön infrastuktuurilla, klustereilla ja käytettävissä olevalla talentilla/lahjakkuuksilla on sitten merkitystä sitäkin enemmän. Näissä Lontoon asema on ja tulee olemaan ylivertainen. Tästä kertoo sekin, että niin Google kuin Facebook'kin ovat brexit-äänestyksen jälkeen ilmoittaneet massiivisista lisäpanostuksista ja rekrytoinneista Lontoossa sijaitseviin Euroopan pääkonttoreihin.

Koko finassibisneksen nykyisyys ja tulevaisuus kulkee kehityksen kärjessä. On täysin selvää, että tuossa tulevaisuudessa fyysisellä sijainnilla on nykyistäkin vähemmmän merkitystä.

Lisään vielä sen, että esim. viitteessä mainittu Goldman S. on - sen lisäksi että on maailman johtava investointipankki - myös valtava teknologia-yritys. Sen yli 30.000 työntekijästä yli kolmannes on 'insinöörejä', teknologia-ammattilaisia joilla ei mitään tekemistä varsinaisen/perinteisen pankkitoiminnan kanssa ...

Kuten Turunen kirjoittaa - niin maailma muuttuu.

Mutta finanssimaailma ei muuta Frankfurtiin. Saksan Frankfurt edustaa menneisyyttä ja pysähtyneisyyttä, Lontoon City ja sen kyljessä olevat klusterit - kuten Silicon Roundabout - katsovat tulevaisuuteen ja pilviin ...

PS. Mutamalla tuhannella Cityn työpaikoissa ei ole mitään merkitystä. Tällä hetkellä Cityssä työskentelee vajaat 400.000 ammattilaista, joten normaali huonon suhdanteen aikaansaama kymmenen prosentin työvoiman vähennys merkitsee muutamaa kymmentätuhatta menetettyä työpaikkaa, mikä on normaalia Cityn aaltoliikettä. Brexit varmaan vie saman verran, mutta kuten sanottu, tulevaisuuteen tämä ei vaikuta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #8

Todellakin Fintech yritykset ja digitalisaatio kokonaisuutena on muuttanut sekä pankki, että vakuutusalaa. Kyllä siellä kisaa käydään ja investoinnit alan yrityksiin ovat useita miljardeja. Lontoon heikkous on asumisen kalleus. Viime vuosina Amsterdamiin ja Tukholman Fintech yrityksiin tehnyt panokset ovat yhteensä jo yhtä suuret kuin Lontooseen. Luin mös syksyllä Berliinissä aloitetusta tehostamiskampanjasta finanssisektorilla/ FinTech. Berliini on edullinen nuorille asua ja elää. Frankfurtia vastaan kilpailua alan yrityksistä käydään. Nuorempi väki tulee jatkossa vaikuttamaan finanssikeskuksien kehitykseen. Ruotsi on pärjännyt kadehdittavan hyvin. Slush tapahtuma on lisännyt kiinnostusta myös kotimaahan. Jäämme seuraamaan. Ala kiinnostaa juuri FinTech-yritysten myötä aivan eritavoin kuin vielä 10 vuotta sitten.

Toimituksen poiminnat