seppok Uutta työtä syntyy panostamalla vastuulliseen ja motivoituneeseen yrittäjyyteen

Kasvava työvoimapula vaivaa Saksaa

DIHK:n (Saksan teollisuus- ja kauppakamari) toimitusjohtaja Eric Schweitzer tuskailee tänään julkaistussa tiedotteessa pahenevan työvoimapulan kanssa. Viimeisimmässä kauppakamarin teettämässä tutkimuksessa peräti 56% yrityksistä ilmoittaa suurimmaksi liiketoiminnan riskiksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden. Suurimmaksi riskiksi ilmoittavien yritysten määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2011. Avoimia paikkoja on tällä hetkellä yli miljoona. Erityisesti työvoimapula koskee logistiikka-alaa. Viime vuosina työvoimaa on varsin hyvin saatu muista EU-maista, mutta nyt kun EU-mailla laajemminkin menee paremmin, ammattilaisia ei riitä Saksan tarpeisiin. DIHK vaatii työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Tässä lienee heitetty samalla jonkinmoinen ”täky” sikäläisille hallitusneuvottelijoille.

Miksi Saksan tilanne ja ongelmat pitäisi kiinnostaa suomalaista elinkeinoelämää ja politiikan kärkeä? Ensinnäkin siksi, että Saksa on suurin kauppakumppanimme ja EU kokonaisuutena vientimme ylivoimainen veturi (noin 60% viennistä). Jos saksalaisen elinkeinoelämän rattaat alkavat pyöriä hitaammin, se vaikuttaa varsin nopealla tempolla meihin suuntautuvaan kysyntään.

Toiseksi – hyvin samansuuntainen näkemys on lisääntynyt suomalaisten yritysten parissa tehdyissä barometreissa. Yhä useammin ammattitaitoisen työvoiman saaminen on suurin tai merkittävä liiketoiminnan riski. Toki tilanne vaihtelee alueittain. Emme enää elä 70-80-luvun tilanteessa, jolloin teollisuuskyliä pystyttiin synnyttämään valtiovallan ja kuntien tuella työttömyydestä ja yrityksien puutteesta kärsiville alueille ympäri Suomea. Yhä useammin tuotteet ja palvelut syntyvät globaaleissa verkostoissa ja verkostot kilpailevat toisiaan vastaan. Kuten Saksassa myös Suomessa logistiikan merkitys on entistä tärkeämmässä roolissa. Kuljetuksien lisäksi; Suomessa pitkät välimatkat ja asumistiheys vaikeuttavat työvoiman saatavuutta ja liikkumista.

Toimitusjohtaja Schweitzer ottaa voimakkaasti kantaa ammatillisen koulutuksen tärkeyteen ja kyselee mm. aikaisemmin hyvässä mallissa olleiden kaksoistutkintojen perään. Koulutus asettaa haasteensa myös Suomessa. Ja tässäkin välimatkat ja pienemmät työssäkäyntialueet tuovat oman vaikeuskertoimensa.

Näen Saksan tilanteen varoittavana esimerkkinä koskien omia työmarkkinoita, koulutusta ja yrityksien potentiaalia toimia työllistävänä kärkenä. Tällä hetkellä vientikauppa käy. Se pitää yllä myös kotimaista kysyntää. Kasvua ja vetoapua maailmalta on luvassa useaksi vuodeksi eteenpäin. Jopa enenevässä määrin. Pystytäänkö siihen kokonaisvaltaisesti ja yksissä tuumin vastaamaan? Mielestäni jos riskejä ei pystytä eliminoimaan ja kansantaloutemme kasvu tyrehtyy, syyllisiä ei tarvitse hakea ulkomailta.

https://www.dihk.de/themenfelder/wirtschaftspolitik/news?m=2017-12-28-schweitzer-dpa-fachkraefte

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (88 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Saksan hallitustilanne alkaa askaruttaa, kun hallitusta ei ole saatu aikaan yli 3 kk sitten pidetyistä vaaleista.

Angela Merkelin asema heikkenee, sekö lie SPD:n taktiikka.
https://www.infowars.com/poll-50-of-germans-wants-...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Saksassa tiivistyy näköjään eräs nykyajan ilmiöistä. Työttömyydestä huolimatta valitellaan työvoimapulaa.

Saksa on ottanut vastaan massoittain pakolaisia viime vuosina näköjään onnistumatta heidän integroimisessaan sikäläiseen työelämään, vaikka Saksalla on 50 vuoden kokemus siirtotyöläisistä. Euroopan tulevaisuus ei hyvältä näytä, jos sen talousveturi ei osaa hoitaa asioitaan.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Saksan työttömyys on tänäkin vuonna laskenut melkeinpuolisen prosenttia. Lienee jossakin 3,5 % kieppeillä.

Juha Kuittinen

"Saksan työttömyysaste laski syyskuussa vastoin odotuksia.

Saksan tilastoviranomaisen mukaan työttömyysaste laski ennätyksellisen alas. Euroalueen suurimman talouden kasvu näyttäisi jatkuvan kotimaisen kulutuksen voimin.

Saksan työttömyysaste oli syyskuu 5,6 prosenttia.

Bloombergin keräämässä ennusteessa odotettiin työttömyysasteen pysyneen 5,7 prosentissa."

Työttömien lukumäärä laski 23 000 kappaleella 2,506 miljoonaan."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/saksan-tyottomy...

Toissaalta löytyy noita 3,5% työttömyysastekujakin.

https://www.google.fi/search?source=hp&ei=BwxFWvT-...

Juha Kuittinen

Saksan menestys johtuukin teollisuuden ja viennin huikeasta menestyksestä sekä korkean työllisyysasteen saavuttamisesta.
Työreformi vuoden 2005 tienoilla oli ratkaisevaa työllisyysasteen kohoamiselle. Samalla oli pakko luoda myös lisää matalan palkkatason työpaikkoja, koska edes Saksakaan ei pysty luomaan kaikille korkean jalostusasteen ja korkean palkkatason töitä....

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #17

Saksalla on kysyttyjä ja ilmeisen hyviä tuotteita. Ainoa kehittynyt maa, jonka vienti jopa Kiinaan on suurempi kuin tuonti. Viime kuukausina on auoteollisuus ylikuumentunut ja autoja joutuu odottamaan. Ja näkyyhän se Uudenkaupungin tehtaallakin. Ja kannattaa myös muistaa, että Saksa on ulkoistanut valtavasti työtä tytäryhtiöihinsä Puolaan ja Tsekkeihin.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #17

Kaima,

kerrot seurauksista, et syistä. Saksan viennin menestys, korkea työllisyysaste sekä tuotteiden haluttavuus johtuu osaamisesta, kovasta työstä, koulutuksesta ja tutkimuksesta, laatutietoisuudesta, pitkäjänteisyydestä, kunnianhimosta, ammattiylpeydestä, erinomaisesta vientimarkkinoinnin osaamisesta, riskinottohalusta ja -kyvystä, laajasta yritysjohtajien kannasta, jota kierrätetään, valtion, yritysmaailman sekä oppilaitosten läheisestä yhteistyöstä, patriotismista investoinneissa, työllistämisessä sekä kulutuskäyttääntymisessä.

Suomen heikko tilanne johtuu taasen siitä, ettei meillä ole juuri lainkaan näitä ominaisuuksia yleisesti, vain yksittäisissä harvoissa yrityksissä.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #45

Yksi syy teillä jäi mainitsematta ja se on €. Eikä ollenkaan vähäisimpänä.
Jos Saksassa olisi edelleen oma markka käytössä olisi se vahvistunut näillä vientimärillä ja kauppataseen (myös vaihtotaseen) ylijäämillä sen verran korkeaksi ettei tällainen vientimäärä, valuutassa tuotantomäärissä olisi edes mahdollinen. D-markka olisi vahvistunut ja ylijäämät olisvat hävinneet, tuonti olisi kasvanut ym.

Kreikka ja yleensä etelä-eurooppa pitää euron heikkona ja tästä Saksa hyötyy meidän muiden kustannuksella. Kauppataseen ylijäämät kun sattuvat olemaan maailmasa samansuuruiset kuin alijäämät. Toisen ylijäämä on toisen alijäämä.

Kaikki kunnia saksalaisille mutta kyllä tämä heikko valuuttaa on iso osa heidän menestystään.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #45

Saksassa kuunnellaan elinkeinoelämän toiveita herkällä korvalla ja siellähän ei ole samanlaista kolmikantaa kuin mm. Suomessa. DIHK, johon kuta kuinkin kaikki yritykset kuuluvat on vahva edunvalvoja. Esim. kun Venäjän sanktioisat sovittiin, Merkel kävi ensimmäisenä yritysjohtajien puheilla. Sen jälkeen kun pitrkin hampain vihreää valoa näytettiin niin lähestyttiin EU:ta. Saksan vienti Venäjälle edusti kuitenkin noin 50% koko Vanäjän viennistä. Syntynyt notkahdus otettiin Saksassa nopeasti kiinni.

Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyö on niin ikään korkeassa kurssissa, mikä on kantanut hedelmää.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #62

Ja suomessako ei. Kolmikantaa täällä ei ole enää. Suomessa on yritysten kustannuksia tiputettu viimesten vuosien aikanan vaikkka kuinka.

Ja mitä Saksaan tulee niin edelleen väitän että euro on yksi suuri syy tänhetkiseen menestykseen. Analyysia en toista, se löytyy tosta muutama kommentti ylöspäin

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

On varmaan laskenutkin. Mini-jobilla 450e/kk tekee töitä jo 7 miljoonaa ihmistä.
Siihen kai Sipilän hallituskin pyrkii.
Yli 80 milj.asukkaan Saksassa tuo onnistuukin. Mutta ei 5,4 milj.asukkaan pienessä Suomessa. Ei riitä edes työikäiset siihen kun huoltosuhde on muuttunut väen vanhetessa .

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #41

Harva tuntuu meillä tuntevan Saksan mallia työvoimapolitiikassa. Olen vuositolkulla sitä läheltä seurannut saksalaisessa suuryrityksessä ja sen lukuisilla alihankkijoilla.

Malli perustuu siihen, että kaikista pidetään huolta, mutta vastapalveluksena on nöyrryttävä kovaan työmarkkinakuriin.

Minipalkoilla tähdättiin siihen, että heikon osaamisen porukkakin laitetaan töihin. Palkat ovat heille pieniä, mutta loput katetaan sossun tukirahoilla.

Tarkoituksena on pitää ihmiset aktiivisina ja saada heidät tuottamaan edes jotain eikä maksaa väelle siitä, etteivät he tee mitään kuten Suomessa. Pieni palkka ja sossun tuki täydentävät toisiaan hyvin, lopputuloksena säästyy verovaroja ja toisaalta tukia saava elää melko mukavasti.

Työvoimatoimisto pitää kuria yllä, ohjaa töihin ja rankaisee tiukasti sellaisia, jotka eivät ota töitä vastaan. Arbeitsamtin hampaisiin joutuneet saavat tiukan kurinpalautuksen. Siksi saksalainen työtön hakee tarkasti jokaista osoitettua työpaikkaa.

Meillä Suomessa kohtelusta nousisi valtava haloo, Saksassa ei mitään.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #46

Veikkaisin että pääosa Suomen työttömistä ottaisi töitä vastaan tuon mallin mukaan jossa tuki täydentää palkkaa eikä niin kuin täällä että palkka vähentää tukea. Ei se niin valtavan suurta luksusta ole elää työmarkkinatuella+asmistuella+pienellä toimeentulotuen lisäosalla noin 980€ per kk.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #49

Näin uskon minäkin. Silti ajatuskin tästä mallista saa yleensä haukut päälle Suomessa. Sanotaan sitä kyykyttämiseksi. En ymmärrä miksi.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #54

Vastikkeeton työttömyyskorvaus on saavutettu etu.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #46

Sossun-tuen maksaa kyllä yritykset Saksassa jotka saa puoli ilmaisen työpanoksen.

Meillä on ihan oma Sipilä kepu,kok versio. Sos.turvan maksaa veronmaksajat .Hyödyn kerää verottomat järjestöt ja yritykset.

Ongelma on se että palkalla pitäisi elää ja elättää myös perheen lapset.
Alle 500e /kk -94-17 työttömillä näkyy hyvinvointivaltion leipäjonoissa.
Jota taivasteli -93 Brittien ja Ruotsin media:"Mitä Suomessa oikein tapahtuu"?
"OPE"! Mulla on nälkä.
IL-17
Kertoo hyvin miksi Pisa tulokset on laskenut. Tulevilla veronmaksajilla nälkä kurnii vatsassa kun työttömän toimeentulotuki ei riitä edes lasten ruokimiseen 1 kk.Näillä hinnoilla ja ALV. Kaupassa työtön maksaa yhtä paljon kaupan kassalla kuin miljonäärikin Oululaisen Reissu-miehestä.Leivän hinnan +Alv 14%

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

"...hyvin samansuuntainen näkemys on lisääntynyt suomalaisten yritysten parissa tehdyissä barometreissa. Yhä useammin ammattitaitoisen työvoiman saaminen on suurin tai merkittävä liiketoiminnan riski."

Niin kauan kuin Suomessa on puoli miljoomnaa työtöntä ja suurin osa avoinna olevista työpaikoista on matalalapalkkatöitä (siivous, puhelinmyynti), en usko, että ongelmana on ammattitaitoisen työvoiman liian pieni tarjonta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Ongelma on - kuten viittasin - aluekohtaista. Vaikka näillä selkosilla työttömyys huitelee 15 %:n kieppeillä, on ammattitaitoisen hitsarin tai vaikkapa CNC koneistajan saaminen todella vaikeaa. Ammattilaisia eläköityy kovaa vauhtia ja metalliala huolimatta hyvästä palkkatasosta ei ole vuosiin kiinnostanut nuoria. Sama koskee esim leipureita. Vaikkapa Nurmekseen, jossa on kaksi suurta yksikköä. Lieksasta jouduttiin jo yli 10 vuotta sitten siirtämään koko suunnitteluosasto isommasta tehtaasta Joensuuhun kun 3D tason suunnittelijoita ei saatu. Monta kertaa puolison työn saaminen muodostuu esteeksi. Nykyisin ei meinaa saada enää puolalaisia eikä virolaisia. Etelä-Suomi on lähempänä. Ja omien maiden kysyntä on kasvanut. Suomen yrittäjien viimeisin barometri kertoo että ammattimaisen työvoiman saaminen oli suurin este rakennusalalla ja neljänneksi suurin este teollisuuden puolella. Ei nämä ole uskon asioita vaan osa todellisuutta. Pirauttaa voi vaikka työvoimatoimistojen asiantuntijoille. Oppisopimuskoulutus on ollut viime vuosina varsin hyvä keino. Yhtiöön, jonka tunnen hyvin on kolmannes palkattu oppisopimuksen kautta (noin 20 hlöä). Hakemuksia ei vain tullut tai sopivaa ei ollut tarjolla. Edellyttää tietysti, että yhtiöllä on resursseja asettaa kouluttaja.

Pekka Iiskonmaki

#8
Suomella on salainen ase työvoimapulaan.

Kaadetaan ja ryöstetään vaikka 40.000 yritystä, niin lopuille riittää työvoimaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No cnc-koneistajia ei ihan vielä kovastikkaan eläköidy.

Perusongelma ammattilaisten saamisessa on kilpailun puute niistä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #15

Olet väärässä Vellu. Kyllä erityisesti isommat yritykset ovat kouluttaneet paljon konventiaalisilla koneilla ennen työskennelleitä CNC koneisiin. Ovat jopa erinomaisia, koska osaavat perusteet. Kokemusta myös Venänäläisestä tytäryhtiöstä jossa kymmeniä "käsikäytön mestaria" on koulutettu CNC käyttäjiksi. Jos motivaatio on kohdillaan niin mikäs siinä. Osataanhan mekin jopa käyttää "Puheenvuoron" alustaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #19

Toki,mutta pienissä määrin ja koneet rikki kun ei kestä ajaa manuaalien arvoilla. Se ajattelutavan muutos ei vaan tapahdu kovin helposti niillä 35 vuotta manuaalia pyörittäneillä.

Isommat yritykset sitten taas tarvitsevat ns. apinoita vaihtamaan vain kappaleita ja kannattaisi jo tässä kohtaa ymmärtää koneistajan ja kappaleenvaihtajan ero.

Nykyään kaikki koneistaminen tapahtuu jo pitkälti päätteen edessä isommissa taloissa ja sitten on erikseen ne apinat.

Kuitenkaan mikään näistä selityksistä ei muuttanut sitä perusongelmaa. Suomessa tiedän palkkakarteilleista,mutta ei niistä vain puhuta,koska kilpailua halutaan kaikkialle muualle paitsi itselleen.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #39

"Nykyään kaikki koneistaminen tapahtuu jo pitkälti päätteen edessä isommissa taloissa ja sitten on erikseen ne apinat."

Tästä vastauksesta jo huomaaa, että olet valitettavasti täysin ulkona modernista koneistamisesta robotteineen ja työkalutorneineen. Sellaisesta, jolla Suomessakin yritys vielä pärjää. On sitten yritys iso tai pieni. Apinoiksi nimittäminen kuuluu johonkin muuhun blogiin kuin minun.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #43

Anteeksi nyt vain,mutta olen koneistanut 20 vuotta ammatikseni erillaisilla koneilla ja sitä ennen seurasin vierestä 10 vuotta perheeni koneistusalan yritystä.

Joten enköhän tiedä toistaiseksi mikä alalla on tilanne ilman ylenpalttista hehkutusta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #51

Minä en koneista, mutta osallistun rekrytointiin, kuten myös investointien suunnitteluun. Kyllä vaatimukset ovat koventuneet koko ajan. Koneistajan, joka yhä useammin hallinnnoi useampaa konetta ja robotiikkaa, pitää ymmärtää työstöratojen merkitys, teräteknologia (erityisen tärkeä) ja olla mukana uusien investointien suunnittelussa. Tekijät laitetaan koulutukseen ja hyväksymään inevstoinnin vastaanotto ulkomaille (milloin Japaniin milloin Saksaan, milloin Italiaan jne.). Näin tänä vuonna ja tulevina vuosina.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #64

Investoinnit menee usein pieleen,kun siinä ei ole mukana käyttäjiä. On vain näitä suuria visionäärejä ja insinöörejä toistamassa konekauppiaiden juttuja.

Koneistuksen vaatimukset ovat koventuneet jo 80-luvulta asti eli vähän samaa tahtia automaattion kanssa.

On ihan normaalia koneistajalla olla 1-10 konetta eikä se ole minkäänlainen ongelma,vaikka ei kaikista siihen ole.

Robotiikka ei ole kovinkaan hankala hallita kunhan ymmärtää sen perusidean.Työstöradat..jo edes tästä mainitseminen paljastaa kokemattomuutesi asian ympäriltä,koska asia on niin itsestäänselvyyksiä ettei niitä tarvitse edes miettiä. Teräteknologia ei ole muutamaan vuoteen kovinkaan kehittynyt kokonaisuutena,mutta toki aina jotain pientä. Itseasiassa teräteknologia on suurin tekijä mikä on vaikuttanut konekantojen rakentamiseen. Enään ei mennä isolla lastulla raskaasti joka vaatii koneilta lujuutta vaan nyt mennään kevyesti ja moninkertaisilla nopeuksilla. Tämäkin pätee tietty vain useissa tapauksissa,mutta ei kaikissa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #82

"Työstöradat..jo edes tästä mainitseminen paljastaa kokemattomuutesi asian ympäriltä,koska asia on niin itsestäänselvyyksiä ettei niitä tarvitse edes miettiä. Teräteknologia ei ole muutamaan vuoteen kovinkaan kehittynyt kokonaisuutena,mutta toki aina jotain pientä."

Eihän tämä nyt blogin aiheeseen liity...mutta jos tiedät päteviä työstöratojen ohjelmoijia ja koneistajia, jotka hallitsevat 3D maailman ja ymmärtävät muottiteknologian tarkkuusvaatimuksilla +- 0,0025mm (luit oikein), minuun voi ottaa yhteyttä. Teräteknologiaan, kun mennään tarkkuuskoneistukseen, Suomesta ei oikein tahdo löytyä asiantuntemusta. Voin sanoa että haettu on. Mutta jääköön tähän. Uskon, että hallitset edellä mainitut ja työstä ei varmastikaan ole pulaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #84

Muottien tarkkuus olisi suositeltavaa olla 0.002 tarkkuudella,koska se saadaan tehtyä samalla vaivalla ja muotti tuottaa silloin paremmin.

Palattiin siis kuitenkin siihen mainitsemaani perusongelmaan eli työntekijöistä kilpailemiseen.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #87

"Muottien tarkkuus olisi suositeltavaa olla 0.002 tarkkuudella,koska se saadaan tehtyä samalla vaivalla ja muotti tuottaa silloin paremmin."

Tämä lause valitettavasti paljastaa ymmärryksesi tason.

Työntekijöistä ja laajemmin ottaen työssäkäyntialueen osaamisesta todellakin kilpaillaan. Näistä todisteena ulkomaisten investointien lisääntyminen Suomeen. Jopa tänne Joensuun liepeille. Tämähän oli blokin perusviesti eli osaavan työvoiman saanti Saksaan, joka koetaan riskiksi yli puolella yrityksistä. Sama riski myös kohdistuu Suomeen. Huippuosaajia on todella vaikea saada ja heitä löydy kortistosta. Kyllä täälläkin on kovasti kampanjoitu, mutta moni koulutusala kiehtoo enemmän kuin metalli. Toki voisi tilanne olla huonompikin.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

"Monta kertaa puolison työn saaminen muodostuu esteeksi."

Mikä lienee Saksassa tilanne nykyisin; ennen siellä (koulutetun) miehen palkalla pärjäsi koko perhe, mikä ei ole Suomessa ollut realismia vuosikymmeniin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #16

Saksassa on paljon vanhempi perheyrittäjyys kulttuuri kuin mm. Suomessa. Ja perheyrittäjyyttä arvostetaan. Joten yrittäjäpuolella koko perhe. Ja kyllä sielläkin joutuu nykyisin molemmat puolisot tekemään vaikka olisivat vieraan palveluksessa. Niin muuten Ranskassakin, jossa äitiysloma on kaksi kuukautta.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #16

Katolisella alueella eteläisessä Saksassa eli Baijerissa ja Baden-Württenbergissä, on edelleen ehkä tavallisempaa, että lasten ollessa pieniä mies tienaa elannon.

Koulutetut miehet, joilla hyväpalkkainen työ, ovatkin naisten suosiossa avioliittomarkkinoilla. Se on mukavampi jäädä äitiyslomalle ja lapsia hoitamaan, jos mies tienaa 20 tonttua eikä 2 tonttua kuussa. Ihan ymmärrettävää.

Etelässä onkin paljon yrityksiä, joissa kovapalkkaisia tehtäviä.

Miinuspuolelle jää se totuus, että näissä osavaltioissa miehen oikeusturva on erotessa olematon. Voit joutua elättämään vaimosi vuosia eronkin jälkeen. Lisäksi korkeakoulussa opiskelevat lapset pitää ylläpitää 26. ikävuoteen asti ja omien vanhempien hoitokotimaksut tulevat lasten iloksi, jollei vanhemmilla ole itsellä mistä maksaa. Kirkollisvero voi olla moninkertainen Suomeen verrattuna. Olisi Suomessa mahdoton mekkala, jos tällaisia vastuita laitettaisiin itse kullekin.

Tästä opimme, ettei missään kaikki ole täydellistä. Kaukana siitä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #16

Lasten mennessä kouluun saksalaisen vaimon viimeistään pitää siirtyä kotirouvaksi, koska kouluruokailun puuttuessa pitää valmistaa lapsille lounas kotona.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Älä vedä noita puhelinmyyntityöpaikkoja keskusteluun. Niillä kun ei kukaan elä koska ovat provisiopalkkaisia. Siivoustöihin vaaditaan laitoshoitajan kurssia nykyään. Ei sinne ketä tahansa kadulta vedetä jynssäämään firmojen lattioita.

Juha Hämäläinen

Työvoimapula Saksassa koskee selkokielellä pääosiltaan suorittavan tason matalapalkka-aloja. Matalapalkkainen on Saksassa, jos tienaa nettona alle 2.500€ kuussa.

Pitää ymmärtää, että Saksassa on suuret tuloerot Suomeen verrattuna. Maassa on paljon kovaa työtä tekeviä, joiden palkat hyvin pienet ja toisaalta valtava määrä ihmisiä, joilla palkka 10.000-30.000 kuussa, muiden merkittävien etujen ohella.

Tällaisiin huonosti palkattuihin tehtäviin, joita mm logistiikassa (lue: autonkuljettajat, varastohenkilöstö jne) ei hyvin koulutetuilla ole kiinnostusta kuin vain heti opintojen jälkeen.

Hyvin koulutetut pyrkivät tehtäviin ja yrityksiin, joissa voi muutamissa vuosissa päästä kymppitonnin verotettaville kk-ansioille ja palkkakehitys jatkuu yllättävän monella myös tästä ylöspäin. Teknisissä vientiyrityksissä tämä onkin monelle todellisuutta 5-10 työvuoden jälkeen.

Suomen tilanne on toinen. Meillähän on hyvin palkattujen tehtävien määrä mitätön ja lopultakin palkan ostovoima surkea. Meillä on hyvin vähän kasvavia ja silti tuottavia yrityksiä, koska meillä yritysjohdon osaaminen on alhainen Saksaan verrattuna ja kyky investoida sekä ottaa riskejä heikko.

Suomessa ei synny muuta kuin halpatyövoiman tarve, koska se on ainut tapa pitää edes hinnat kilpailukykyisinä. Tämän takia hallituksemme kuten EUkin pitää rajat auki siinä toivossa, että edes osa tulijoista muuntuu halpatyövoimaksi.

Omat työttömät ja ilman työtä olevat mamut laitetaan jakamaan samaa sossun luukkua. Eli jaettavaa on yhä vähemmän.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Saksassa eläminen (asunto + ruoka) vaikkapa Berliinissä, on edullista. Paljon edullisempaa kuin Helsingissä, puhumattakaan Lontoosta tai Pariisista. Sinällään tunnen kyllä varsin hyvin Saksan pk-teollisuuden (erityisesti metalli) ongelmia. Onhan siellä suomalaisella teknologiateollisuudella tytäryrityksissään noin 20 000 hlöä töissä. Valitettavasti verokiila on suomalaiselle tuotteelle korkea. Markkinahintaa kun ei pysty itse määräämään. Mutta jotain positiivista sentään. Suomi on kiinnostanut investointikohteena entistä enemmän viime vuosina. Jopa näille selkosille on virannut pääomaa jenkeistä, Itävallasta, Ruotsista, Tanskasta - Saksan lisäksi. Teollisuuden suoria työpaikkoja on toista tuhatta ja verkostoissa samanmoinen määrä. Mutta kyllä ammattimaisen työvoiman saannin kanssa on tälläkin hetkellä on ongelmia.

Pekka Iiskonmaki

#11
Boomi kestää Suomessa vain pari - kolme vuotta ja sitten on työvoimaa taas tarjolla.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #12

Kyllä täällä isot kansainväliset yksiköt säilyvät, mutta mahdollisesti pitävät investoinneissa taukoa. Jo eläkkeelle jäävien korvaaminen sekä työntekijöissä, että yrittäjissä muodostaa omat haasteensa. Mutta ilahduttavaa, että yrityskauppa on viime aikoina sujunut kohtuullisesti. Paremmin kuin 5....20 vuotta sitten. Saadaan tällä tavoin aina muutama miljonääri maakuntaan.

Pekka Iiskonmaki

Vapaa ja edullinen alkoholi on Saksan talouden perusta.

Alkoholi ei sitä tee itsessään, vaan sen vapauden luoma ilmapiiri.

Se ilmapiiri puuttuu Suomesta ja kaikki on kielletty, mikä ei ole erikseen luvattu tai on luvanvaraista.

Juha Hämäläinen

Voi tuon eduksi nähdä, että hallitus luottaa duunareihin niin paljon, että viinaa saa bensa-asemiltakin.

Itse pidän Saksan suurimpana hienoutena vapaita ajonopeuksia moottoriteillä. Tietoisuus siitä, ettei yksikään Pasternak sinua voi sakottaa, vaikka ajat kolmeasataa, on mieltä ylentävä.

Käytännössä saksalainen juo kohtuudella eikä tappele edes kännissä paitsi matalaotsaiset urheilufanit. Ja saku ajaa kohtuuvauhteja moottoritiellä sellaista 130-160 km/h yleensä.

Ihmisten kyttääminen vie työhalutkin Suomessa.

Juha Hämäläinen

Käytännössä saksalainen vetää lärvit siinä missä finnikin ja olen lopettanut useammankin tappelun omassa kapakassani kaivamalla "hirsinuijan" esiin, vaikka kyseessä oli vain 1500 asukkaan pikkukylä.

Noita "vapaan nopeuden" autobaanojakaan ei ole kuin pätkiä siellä täällä esim. A81-pätkä Rotweilista Sveitsin rajalle.

Pekka Iiskonmaki

''Työvoimapula Saksassa koskee selkokielellä pääosiltaan suorittavan tason matalapalkka-aloja. Matalapalkkainen on Saksassa, jos tienaa nettona alle 2.500€ kuussa.''

Harva Suomessa pääsee nauttimaan noista tuloista ja Saksan edullinen asuminen lisäksi.

Lisäksi Suomea paljon edullisempi hintataso.

Suomella oli kuitenkin varaa tuhota kerralla 66.000 yritystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen palkkataso on jonkin verran korkeampi kuin Saksassa.
Se käy ilmi kaikista mahdollisista tilastoista, esim. täältä:
https://www.reinisfischer.com/average-salary-europ...

Pekka Iiskonmaki

#29
Ei ostovoimakorjattuna. Koita nyt Juha pysyä totuudessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #32

Sinä olet viime päivinä ollut se, jolle totuus ei ole merkinnyt mitään, vaan mututuntumalta lonkalta heitellyt kaikenlaisia numeroita, jotka muihin valistumattomiin ovat ilmeisesti uponneet kuin häkä.

Tässäkin kohden kirjoitit yksikantaan:
"Matalapalkkainen on Saksassa, jos tienaa nettona alle 2.500€ kuussa."

Ja kun tuo todistetaan vääräksi, niin alat puhua ostovoimakertoimesta.

Mitenkäs se oli se toissapäiväinen toteamus siitä, että venäläiset saavat 650 euroa työmarkkinatukea?

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #38

#38
Onhan se mainittu tässäkin ketjussa ja mm. Kauppalehdessä.

http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248251...

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #38

Se olin minä, joka tuon matalapalkkarajan mainitsin. Se perustuu monivuotiseen kokemukseen Saksan palkkatasoista ja miten ne mielletään työelämässä. Tällä raja-arvolla ei yhtään mitään tekemistä tilastojen kanssa. Kyse on siitä miten palkkatasot mielletään. Matalapalkat ovat hyvin yleisiä Saksassa kuten myös sangen korkeat palkat.

Palkkaerot eri ammattien välillä ovat siis eri luokkaa kuin Pohjoismaissa. Myös alueelliset palkkaerot ja asumiskustannusten merkittävä vaihtelu kiinnittävät huomiota.

Juha Hämäläinen

Niin Kaima ymmärrä se, ettei näillä keskimääräisillä palkoilla ole mitään merkitystä yksilölle.

Palkkatasoa on verrattava itsensä kategoriassa eli huomioiden koulutus, kokemus ja nykyinen tehtävä. On myös katsottava onko itse asuinmaassaan muihin nähden missä tulodesiilissä samassa kategoriassa.

Jos olet ylädesiilissä kuten parhaat osaajat yleensä ovat niin vertailun tulos on aivan eri kuin aladesiileissä olisi. Näin koska muualla on usein korkeammalle nouseva palkkahaitari. En itse ole Suomessakaan koskaan ollut kiinnostunut ammattini keskipalkoista vaan pyrin palkkoihin, joita saatiin ylädesiilissä. Eli toimin niin, että sinne pääsi yleensä aina tuottamalla sen palkan vastikkeeksi riittävästi.

Lopuksi katsottava mitä palkasta jää käteen, mikä sen ostovoima on ja mitä palveluita saa veroillaan.

Kansainvälistä vertailua tehdessä on fiksua verrata myös vertailumaiden olosuhteita kuten ilmastoa, äärisäitä, turvallisuutta, kulttuuria, lainsäädäntöä, politiikkaa, vapaa-ajan mahdollisuuksia, kielivaatimuksia, työkulttuuria, julkisia lomia, lasten koulutusmahdollisuuksia, puolison mahdollisuuksia saada töitä jne. Vaikka ei olisikaan palkan perässä muuttamassa, voi korkea palkka vaikkapa Saudeissa olla ymmärrettävä, koska maassa ei mielellään asuisi. Eli se ei käytännössä olisi omalta osalta mikään optio.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Edessä lienee koron nousu euroalueella?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Ennusteiden mukaan ensin tulee koronnostot USA:ssa, Englannissa. Vuonna 2019 mahdollisesti. Ensi vuonna jatkuu EKP:n lainojen osto-ohjelma alenevasti syksyyn (Draghin viimeisin tiedotustilaisuus). Mutta eihän näistä koskaan tiedä.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Suomen ja Saksan työvoimapulassa lienee yhteneväistä se, että ns. duunariammateista on molemmissa maissa tehty pikkuhiljaa luusereiden hommaa ja "vahvin aines" ajautuu kuin tahtomattaan korkeakoulutetummaksi.

Osaava ja ammattitaitoinen kaveri voi kuitenkin lähes millä sektorilla tahansa hinnoitella työnsä huomattavasti mediaaniansioita korkeammalle, niin haalari- kuin valkokaulushommissa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Väittäisin tasan päinvastaista.

Suomessa korkeakoulutetun osaajan ansiot jo bruttona ja etenkin verojen jälkeen eivät etenkään tehtyyn työ- ja matkustusaikaan suhteutettuna houkuttele. Tämä nettoansioiden vähäinen ero näkyy koulutuksen arvostuksen alenemisena.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Ehkä tänä päivänä tilanne on toinen mutta viimeisen 20 vuoden aikaisen vääristymän korjaaminen ottaa aikansa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Verokiila on tosiasia ja toivottavasti velkaantuminen saataisiin siihen malliin, että nettoansioihin voidaan paremmin vaikuttaa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #28

Tässä kun katselee ympärilleen, niin koulutuksen tuoma elintasoetu johtuu useimmiten siitä, että kaksi koulutettua on päätynyt toistensa kanssa saman katon alle. Tällöin se vähäinen etu nettotuloissa tuplaantuu, mikä sitten nostaa pariskunnan elintason hieman muiden yläpuolelle.

Verokiilaa suurempi syy on kyllä bruttopalkoissa ja bonuksissa. Toki työnantajan sivukulut väistämättä vaikuttavat palkkatasoon.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #31

"Verokiilaa suurempi syy on kyllä bruttopalkoissa ja bonuksissa."
Verokiilaa on tarkasteltu yrityspuolella tuotteen tai palvelun markkinahinnan näkökulmasta. Konkreettisena esimerkkinä vaikkapa remontointi kotona. Ammattilainen saa bruttona sellaisen 20€/h. Pelkästään sen saamiseksi yritys joutuu veloittamaan noin 33€/h (alvi mukana + sos.kulut). Siihen tehollinen työaika + matkakulut + osuus työn johdosta, markkinoinnista ja yhteisöverosta, mikäli aikoo saada vaikkapa 10% käyttökatetta. Vaikea on alle 50 euron myydä 13 euron nettopalkkaa. Ongelma tulee silloin kun asiakas tai paremminkin markkinat ilmoittaa että emme maksa kuin 45€/h.
Sitten kun verokiilassa huomioidaan tekijän elinkustannukset (ruoka, auto, asuminen, iloliemi silloin tällöin, vaatteet jne), hupenee 50 euroa muutamaksi kolikoksi. Juuri tämän vuoksi Saksassa kyllä pärjää Berliinissä paljon paremmin huomattavasti pienemmällä bruttopalkalla.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #34

Berliini on kyllä Saksassa poikkeustapaus suurten kaupunkien kohdalla. Berliinin asumisen kustannukset ovat edelleen alhaiset.

Mutta menepä Frankfurtiin, Hampuriin tai Müncheniin niin kyllä asuminen maksaa rutosti, toki vähemmän yleensä kuin Hesassa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #34

Pahoittelen - minulla meni käsite sekaisin ja puhuin palkkaveron progressiosta.

Verokiila todellakin paljastaa pitkälti koko sivukuluhelvetin.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #34

Olisiko kommentin 34 sisällössä Turuselle siementä pidempään ja syvällisempään esitykseen kuluttajan maksaman alvillisen hinnan jakautumisesta eri haaroille?

Kansan syvät rivit lienevät enemmän tai vähemmän siinä uskossa, että kun autokorjaamo veloittaa 65 €/h, niin asentajalle menee siitä 15 € ja kapitalisti kuittaa loput 50€ liiveihinsä.

Verokiila kaikkine maksuineen on tehnyt Suomesta itsepalveluyhteiskunnan, jossa tulevaisuuden visio voi olla se, että kaikki minkä kansalainen voi itse tehdä, niin saa/joutuu tekemään. Itsekin olen jo viivakoodeja itsepalvelukassalla käännellyt lukijaan päin.

Eli onko (työ)palveluiden tulevaisuus yhä enemmän muutaman henkilön pienosuuskunnissa, joissa overhead -kulut saadaan minimoitua? Kokonaisveroasteeseen liittyen: Minkä verran työllisyysasteen ja sosiaalietuuksien omavastuiden nosto voisi kaventaa kiilaa ja mahdollistaa lisääntyvän työnteon?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #74

Työosuuskuntia perustettiin 90-luvun lamassa valtiovallan tuella. Paria olin mukana perustamassa. Ongelmia tuli siinä kun kaikki jäsenet eivät tietenkään saaneet tilauksia samaan tahtiin. Riskinotto oli "outoa". Ja eihän sitä todellakaan yrittäjäksi noin vain ryhdytä. Verokiilaa olen käynyt useaan kertaan lävitse eri yrityksissä (mm. vuokratj:nä metallifirmassa useita vuosia). Koko henkilökunta paikalla. Oman bloginsa paikka. Laitan muistiin jos vaikka ensi vuoden alussa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Osaava ja ammattitaitoinen kaveri voi kuitenkin lähes millä sektorilla tahansa hinnoitella työnsä huomattavasti mediaaniansioita korkeammalle, niin haalari- kuin valkokaulushommissa."

Kokemuksen syvällä rintaäänellä samaa mieltä. Englannin kielen kohtuullinen taito alkaa olla hallussa varsin monella yläasteen/ammattiopiston jälkeen. Modernit koneet ja tuontantolinjastot yms. ostetaan nykyisin lähes poikkeuksetta suoraan tehtailta.Koulutettaessa ei tarvita enää tulkkia kuten vielä 20 vuotta sitten. Tässä on luonnollisesti vanhemmalla polvella hieman haasteita. Mutta motivaatio ja halu olla kehityksessä mukana on se kaikkein tärkein juttu. Niin haalari - kuin valkokaulushommissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kyllä se aika mietoa on vielä tuo kilpailua pätevistä tekijöistä yritysten välillä. Siksi monet niistä alkaakin yrittäjiksi.

Juha Hämäläinen

Ville Kauppinen,

juuri tästä on kyse erityisesti Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Pohjois-Italiassa ja Englannissa.

Koulutusta, kokemusta ja näyttöjä vaativissa tulosvastuullisissa tehtävissä on merkittävä haitari palkoissa.

Tekninen asiantuntija, jolla DIn koulutus ja näyttöä tuloksista, voi saksalaisessa vientiyrityksessä saada kolminkertaisen palkan rivi-inssiin nähden, joka tekee työtä käskettyä eikä vedä tehtäväkenttäänsä itsenäisesti. Palkkansa voi kyvykäs kaveri yksinkertaisesti neuvotella vapaasti.

Tiedän tapauksia, joissa työnhakija on tiputettu pois liian alhaisen palkkatoivomuksen takia. Saksassa on tiedettävä missä palkkakatto kulkee kussakin firmassa ja tehtävässä. Jos hakee työtä, josta yritys valmis maksamaan nikottelematta 20.000€ kuussa niin on melko varmaa, että pyytämällä 12.000-15.000€ on haku ohi. Katsotaan, ettei henkilö ole uskottava, koska ei tunne edes markkina-arvoaan.

Juha Kuittinen

”Suurin kysymysmerkki kasvun kannalta liittyy pitkällä tähtäimellä työvoimaan. Työvoimapula ei ole vielä aiheuttanut ongelmia kasvulle, koska maahan on virrannut työvoimaa EU-maista. Yhä enemmän näkyy merkkejä siitä, että Saksan talouskasvu alkaa siirtyä uusille urille. Paineet palkkojen nostamiselle kasvavat ja palkankorotusten myötä talous saisi lisää vetoa kotimaisesta kysynnästä ja kulutuksesta. Itse asiassa palkat ovat viime vuosina jo nousseet ja kulutuksen kasvu on kiihtynyt. Mutta on syytä olettaa, että trendi vahvistuu.”
"
"Kun Saksassa nostetaan palkkoja, kulutuksen kasvu kiihtyy ja vaikutukset heijastuvat myös kasvavaan tuontiin, ekonomisti Roger Wessman kommentoi."

”Rajallisen kotimaisen tuotantokapasiteetin ja työvoimapulan seurauksena kysyntä voi alkaa valua myös tuontiin. Saksalla on ulkomaankaupassa vahva ylijäämä, ja sen nakertuminen kasvavan tuonnin kautta auttaisi vetämään myös Saksan kauppakumppaneiden talouksia eteenpäin ja olisi näin koko euroalueen kannalta toivottava kehityssuunta.”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/A2R2kLCK

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Saksalla on ulkomaankaupassa vahva ylijäämä, ja sen nakertuminen kasvavan tuonnin kautta auttaisi vetämään myös Saksan kauppakumppaneiden talouksia eteenpäin ja olisi näin koko euroalueen kannalta toivottava kehityssuunta.”

Samaa mieltä. Ja näin tulee käymään. Palkkojen jäädyttäminen 2002...2007 pudotti Saksassa työttömyysasteen yli 11%:sta lähes puoleen tuona aikana. Samalla vientiin liittyviä takauksia lisättiin tuntuvalla kädellä. Plus muutokset oppisopimuskoulutukseen. Teollisuus on noista toimenpiteistä "kiittänyt" yli 5 vuotta.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

2002 ei tullut vaan palkkamaltti. 2002 tuli euro ja se jäädytti ainoastaan Saksan markan järjenvastaisen alhaiselle tasolle (2DM:1,02EUR).

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #44

Jos Saksassa ei olisi tehty perustavaalaatua olevia muutoksia palkkamaltin säilyttämisestä, koulutuksesta, logistiikasta (kuljetustuki Saksan sisällä jo aikaisemmin) ja erityisesti vientitakuista, ei työttömyydestä ja tilanteesta EU:n heikkona lenkkinä olisi päästy irti. Erityisesti yrityksisen massiiviset investoinnit Kiinaan (2002...2010) ovat tuottaneet tulosta 2010 jälkeen.

Jos tuotteet ja rakenteet eivät ole kunnossa, ei siihen auta euro eikä markka. Venäjä löytyy lähimpää esimerkkinä. Ja lännestä Ruotsi ja Tanska taas päinvastoin. Tanskan valuutta on ollut sidottu euroon ja Ruotsi porskuttanut kruunulla.

Vuoden 2010 jälkeen tapahtuneet uudistukset euromaista mm. Espanjassa, Irlannissa, Italiassa (poihjois) ja Portugalissa ovat saaneet kasvun liikkeelle. Ranskasta on tullut se "huono pelaaja", kun uudistuksia ei ole saatu aikaiseksi. Nyt näyttää hieman paremmalta. Kuten koko Euroalueella.

Iso-Britannia on taas oma lukunsa. He aloittivat reforminsa 2010 jälkeen. Työttömyys on puolittunut ja tilanne edennyt suotuisasti. Nyt taas on synkkiä pilviä. Eikä ne synkät pilvet johdu valuutasta.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Täytyy Turusen tekstejä ihailla.

Turunen kykenee kirjoittamaan perusteltuja ja kiihkottomia näkemyksiä ja vieläpä niistä kiihkottomasti keskustelemaan.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitos. Oppimassa tässä ollaan itsekukin koko ajan. Vähintäin viestintää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ehdottomasti, minkälainen köyhä takapajuinen Suomi nyt olisikaan jos emme olisi ottaneet euroa käyttöön. Nyt riittää töitä ja toimeentuloa kaikille sanoi työministerikin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Makkonen. Saanen kertoa suuren salaisuuden. Kun menen runsaan kuukauden kuluttua Saksaan pienelle myyntimatkalle; he todennäköisesti eivät halua ostaa euroja eikä markkoja. He entiseen tapaan haluavat taas ostaa tuotteita, joissa ensimmäisenä kriteerinä on tuotteen ominaisuudet, toisena palvelutekijät ja kolmantena kustannustekijät joissa hinta on toki mukana, mutta ei ensimmäisenä. Siellä on sellaisia seikkoja kuin mm. logistiikakulut ja elinkaarikustannukset.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #37

Lisäisin vielä yhden tekijän, joka aina unohdetaan. Jopa saksalainen ostaa mieluummin yritykseltä, jonka eri yhteyshenkilöt miellyttävät heitä henkilöinä ja ammattilaisina. Ihmiset eli nämä yksilöt ovat osa tuotetta.

Minulla oli muutama vuosi sitten globaalissa asiakaskannassa yritys Indonesiasta, joka osti vuodesta toiseen noin sadalla miljoonalla korkean teknologian tuotteitamme. Kauppa loppui vuodessa, kun paikallinen myyntivastaava irtisanottiin Saksasta käsin. Näin tuotteeltani häipyi kertalaakista paljon liikevaihtoa eikä mitään ollut tehtävissä tilanteen korjaamiseksi.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitän tähänastisesta keskustelusta ja kommenteista. Asiallista ja kyllä näistä itsekin oppii. On taas noussut kommenteissa useita näkökulmia, joita on syytä pohtia omassa päässään.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Onko Saksa ainoa todellinen eurosta hyötyjä EU:ssa?

"Saksa hyötyy eurosta kaikkein eniten"
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/sa...

"Saksa rohmuaa muilta kasvua yhä ahnaammin"
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-...

"Tutkimus: Kreikan kriisistä Saksalle 100 miljardin euron hyöty"
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015081020158542_...

"Saksa: Hyödymme yli 40 miljardia eurokriisistä"
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001806498....

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Mielestäni euron todellinen vaikutus selviää 5..10 vuoden kuluttua. Sitten historiaa ja maailmanlaajuisia muutoksia/kriisejä tarpeeksi takana. Euro on omalta osaltaan herättänyt uudistamaan elinkeinoon liittyviä rakenteita. Vastahankaisesti siihen monet - Suomi mukaan lukien, on lähtenyt mukaan. Valuutta on valitettavasti myös yksi merkittävä peliväline joka lähtee välillä omille teilleen reaalitaloudesta. Maailmalla esimerkkejä riittää. Tänäkin päivänä. Jos rakenteet ja yrityselämän tuotteet eivät ole kunnossa + riittävästi pääomaa saatavilla, ei valuutta tilannetta paranna. Voi hieman pitkittää katastrofin havaitsemista. Kuten esim. Venäjällä juuri nyt. Tai Argentiinassa 15 vuotta sitten. Noihin rakenteisiin kuuluu hyvin tärkeänä osana myös tutkimus ja koulutus, joihin mm. Juha Hämäläinen ylempänä viittasi.

Nyt euroalueen kehitys on paremmalla uralla ja toivottavasti Ranska ja Italiakin pystyvät uudistamaan rakenteitaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Loppujen lopuksi EKP on pärjännyt maailmanlaajuisessa mittelössä varsin hyvin. Velkaa on mutta niin sitä on muillakin. Ja etuna on EU:n aktiiviset sisämarkkinat, joissa on vielä kehittämisen varaa.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Tämä kaikki on varmasti totta, mutta yhden asian unohdat. Kun alettiin tekemään pelastustoimia ylivarojen elävien pankkien pelastamiseksi, ei sitä tehty markkinatalouden ehdoilla kuten pääosin tätä keskustelua tässä ketjussa on käyty vaan niiden ehdoilla jotka olivat ongelmat aiheuttaneet ( esim. liiallista riskiä ottaneet saksalaiset pankit ) aiheuttaen kärsimystä niille joilla ei ollut siihen mitään osaa eikä,arpaa ( esim. Kreikan kansa ). Todellisuudessa mitään kriisiä ei kuitenkaan vieläkään ole ratkaistu vaan kuluneet vuodet on rakennettu vain seuraavaa kuplaa ja kun tämä sitten joidenkin vuosien päästä puhkeaa nähdään mitkä tosiaan on ne todelliset vaikutukset tästä euro uskovaisten rakastamasta valuutta kokeilusta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #79

Kyllä kreikkalaiset ovat itse vastuussa omien rakenteidensa kehittämisestä ja ylläpidosta. Suurin virhe oli siinä, että valheellisilla tiedoilla Kreikka hyväksyttiin euron piiriin. Ei Kreikan kriisi ohi ole. Kari muistanee, miten suomalaiset pankit ottivat riskiä 90-luvun alussa. Näin tekivät monet pankit Saksassa, Italiassa, Irlannissa jne. finanssikriisin jälkeen (ja ennen sitäkin). Eurovihaajat, joihin kommentaattorikin kuuluu, ovat tietysti nyt ymmällään kun valutta ei olekaan kaatunut ja euroalueella meneekin yllättäen varsin hyvin.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #81

Ennemmin vastuussa ovat ne tahot, jotka Kreikan mukaan halusivat, virhe jonka itsekin myönnät, siitähän kaikki alkoi, se mitä sen jälkeen on tapahtunut on vain tämän virheen seurausta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #83

No, ehkäpä keskustelu tästä riittää. On sivussa blogin pääaiheesta.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #85

Olet oikeassa, uskon asioista ei kannata väitellä.

Käyttäjän TeemuHuhta kuva
Teemu Huhta

"56% yrityksistä ilmoittaa suurimmaksi liiketoiminnan riskiksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden"

Tähän lauseeseen kiteytyy ajan ongelma. Jo tovin voimissaan ollut talouden taantuma on ajanut paljon työväkeä vaihtopelnkille. Entisinä aikoina työväkeä on istutettu kouluihin kunnes tilauskirjat jälleen täyttyivät. Ei enää, ei ole varaa sellaiseen. Näin monet vaihtopenkkiä kuluttavat miettivät uusia uramahdollisuuksia kun se yksikin lomautusjakso saa helposti epäilemään oman ammatin varjopuolena ilmenevää epävarmuutta.

Kun ihmisiä pompotetaan alalta toiselle, ei hänestä ehdi koskaan kehittyä minkään alan ammattilaista. Sillä seuraamuksella sitten nousukauden kynnyksellä painitaan yhtäaikaa työttömyyden ja ammattitaitoisen työväen puutteessa.

Niitä ammattilaisia syntyy vain pitkän kokemuksen kautta, kunpa työnantajat sen joskus vielä ymmärtäisivät..

t: työtä yhä etsivä logistiikan insinööri(2003)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Niitä ammattilaisia syntyy vain pitkän kokemuksen kautta, kunpa työnantajat sen joskus vielä ymmärtäisivät."

Kokemus/työssä oppiminen ovat todellakin ammattilaisuuden edellytys. Työntekijän näkökulmasta yksi vaikeimpia haasteita on ollut teollisuuden verkostoituminen. Rakenteelliset muutokset alkoivat 90-luvun vaihteessa voimistua ja ns. veturiyrityksiltä ulkoistettiin kokonaisia osastoja (hyvinkin kymmenistä satoihin työpaikkoihin) toimittajaverkostoille (esim. viidelle yritykselle maantieteellisesti hajallaan ja osa ulkomailla). Mielestäni tätä suurta muutosta joka esim. metalliteollisuudessa on useissa tapauksissa vienyt jopa yli 50 % tekemisestä verkostoille, ei ole otettu tarpeeksi ajoissa huomioon. Muutos on kuitenkin ollut elinehto mm. teknologiateollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiselle.

Toivon, että etsivälle työtä löytyy. Logistiikka maailmanlaajuisesti on ollut jo kauan yksi suurimpia kasvualoja. Joskin suhdanteet paikallisesti ovat hyvinkin rajuja. Esim. Kotkan seutu Suomessa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Työvoiman ja tarpeen kohtaamattomuudesta tuli mieleen eräs tuttu nainen, joka harkitsi aikuisiällä kouluttautumista hitsaajaksi.

Olin yllättynyt hänen ennakkoluulottomuudestaan. Hänen motiivinsa oli kuitenkin toisenlainen: "Ei kukaan ota viiskymppistä naishitsaajaa töihin".

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Aikamoista riskinottoa. Hitsareista on pulaa ja ainakin täälläpäin voisi viiskymppinen olla hyvinkin kysytty. Tarkkuutta vaativissa tehtävissä, koskee se sitten pienosien hitsausta tai kappaleen käsittelyä, omien havaintojen mukaan miehet eivät pysy kyydissä.

Ilmari Lampinen

Tässä unohdetaan makkinatalouden perussääntö, voimakkain syrjäyttää heikomman.
Heikon tuotannon pitääkin tuhoutua voimakkaimman tieltä.
Jos yritys ei pysty kilpailemaan työntekijöistä niin menköön nurin, jäljelle jää vahvimmat ja parhaat yritykset.
Huonoa yritystä ei kannata pitää pystyssä, tuomalla halpa työvoimaa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Perussääntö on "kaukaa haettu", eikä juuri päde verkostotaloudessa. Vielä 1985 metalliteollisuuden arvosta 15 % oli ns. alihankinnassa. Kilpailukykyä on haettu ulkoistamalla tuotantoa ja keskittymällä tuotekehitykseen, markkinointiin ja logistiikan hallintaan. Nykyisin relusti yli puolet tulee tehdään verkostoissa. Jopa 80%. Jos teknologiateollisuus Suomessa ei olisi lisännyt voimakkaasti verkostoitumistaan, meillä olisi paljon raunioita. Siis kysymys ei ole pelkästään kilpailusta koskien työntekijöitä vaan miten yritys pystyy organisoimaan koko tilaus - tuotanto ketjun. Vastaavasti verkostossa toimivalta alihankkijalta edellytys on, että saa ensinnäkin useita päähankkijoita (esim. 3...8) ja osaa valita oikean verkoston. Isolla otsikolla ilmaistuna kysymys on riskien hallinnasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksi saksalaisen systeemin vahvuuksista on oppisopimuskoulutus yrityksissä. Suomestahan tällainen kisälliperinne on jo ammoin kadonnut.

Saksassa sen sijaan otetaan nuoria töihin ammattikoulusta suoraan koulun penkiltä yrityksiin ja heitä kierrätetään osastolta osastolle niin sanottuina "Lehrling" -työntekijöinä. He saavat vain noin 15€ päivässä verotonta palkkaa, mutta useinmiten firman kanttiinissa lähes ilmaisen lounaan. Suurin osa heistä asuu edelleen vanhempiensa kanssa.

Muutaman vuoden kierrätyksen jälkeen he ovat saaneet erittäin hyvän yleiskuvan oman firmansa toimialasta ja sen jälkeen heidät positioidaan kuka mihinkin vakkaritehtävään. Suomessa saattaa löytyä joitain vastaavia esimerkkejä, mutta Saksassa tämä on valtavirta nuorison työllistymisessä. Suomessahan moinen ei onnistuisikaan, koska heti olisi puolet yhteiskuntaa parkumassa orjasopimuksista.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Oppisopimuskoulutus ja sen kehittäminen kutakin (näköpiirissä olevaa) aikaa vastaavaksi on yksi kantavia rakenteita. Työssä oppii myös parhaiten kielen jos se on jäänyt vajaaksi. Työn teko on edelleen Saksassa arvona korkeassa kurssissa. Oppisopimuskoulutuksessa ja laajemminkin, kun uusi tekijä otetaan työyhteisöön, tarvitaan aina "mestari" kisällin tueksi. Alasta riippuen "mestaria" voidaan tarvita hyvinkin tiiviisti opastukseen ja hänen on oltava käytettävissä. Eikä kysymyksessä ole pelkkö tekeminen vaan niitten prosessien oppiminen, joilla yritys/osasto saa toimeentulonsa. Yrityskulttuurin ja yrityksen yhteisten arvojen omaksuminen. "Mestari" on useimmiten omassa työssään huippuammattilainen ja sen lisäksi pystyy vielä opettamaan (siirtämään nopeasti osaamistaan kisällille). Mestarin asettaminen vierihoitajaksi on yritykselle melkoinen kustannus ja epäonnistuminen kisällin saamisessa pysyvästi töihin maksaakin sitten enemmän. Saksassa minun näkemyksen (ja osin kokemuksenkin) mukaan asenne on kohdallaan. Oppiminen yrityksessä pätevän käytännön opettajan (opettajien; onhan vastuu koko työyhteisöllä) johdolla rinnastetaan opiskeluun oppilaitoksessa. Tämän seikan kun saisi ay-liikkeen vielä ymmärtämään tai mikä toivottavaa, kääntämään sen itselleen eduksi. Kannustamalla työssäoppimiseen samalla tavoin kuin kannustetaan muuhunkin ammatilliseen koulutukseen.

Toimituksen poiminnat