seppok Uutta työtä syntyy panostamalla vastuulliseen ja motivoituneeseen yrittäjyyteen

Missä EU – sieltä veroeurot

Jatkuuko Suomessa muutamia vuosia vallinnut kehitys? Onko ylipäätään mahdollista saavuttaa kestävän talouskasvun tila? Näitten kysymyksien pitäisi olla mielestäni varsin korkealla pohdinnoissa ja tavoitteiden asetannassa, kun uutta hallitusta muodostetaan. Niin myös tuleviin EU-vaaleihin liittyvissä vaalikeskusteluissa. Vientisektorin positiivinen vire jatkui tammi- ja helmikuussa jopa niin, että tavaraviennin kauppatase oli lähes puoli miljardia ylijäämäinen, kun se edellisvuonna tammi-helmikuussa oli saman verran alijäämäinen (tullitilasto). Tosin tässä on muutamia yksittäisiä isoja toimituksia, jotka ajoittuivat alkuvuoden kuukausille.

Vientiteollisuuden aikaansaama verokertymä on suuruusluokkaa 28 miljardia euroa (teknologiateollisuuden katsauksista). Onhan se valtava potti verrattuna vaikkapa tämän vuoden valtion budjettiin, joka on noin 55 miljardia. Viennin arvosta noin 60% tulee EU maista (kokonaisuudessaan Euroopan maista noin 70%). Euroalueen viennin arvo on noin 40%. Suurin kasvu alkuvuoden kuukausina syntyi EU maista. Vakaa ja kilpailukykyinen EU on Suomen hyvinvoinnin perusta. Näin ainakin minun mielestä. Venäjän voimakkaat suhdannevaihtelut, USA:n tempoileva sopimuskäytäntö ja vaikutus mm. Kiinan ja Japanin talouskasvuun, ovat tuoneet omat epävarmuutensa Euroopan ulkopuolelle suuntautuvalle vientiteollisuudelle ja vaikeuttaneet markkinointiponnisteluja.

Kasvuennusteet maailmalla osoittavat kautta linjan hiipumisen merkkejä. Myös EU-alueella. EU-maitten yhteisenä strategiana on viennin ohessa sisämarkkinoihin liittyvän liiketoiminnan vahvistaminen. Varoja ja kehityshankkeita halutaan kohdistaa jatkossa erityisesti tutkimukseen ja koulutukseen. Siinä missä USA:n viime vuosien poliittinen tahtotila on ollut omien sisämarkkinoiden kasvattaminen, olisi EU:n huolehdittava myös oman sisämarkkinan vahvistamisesta. EU:n liiketoimintaan liittyvillä verkostoilla (poliitikot mukaan lukien) olisi tähän jopa paremmat edellytykset, koska sisämarkkinoitten arvo kokonaisuudesta on prosentuaalisesti melkoisen paljon pienempi kuin USA:ssa. Muutama vuosi sitten sisämarkkinoiden arvo liiketoimintakokonaisuudesta EU:ssa oli 60% kun se vastaavasti USA:ssa oli noin 70%.  Jo parin-kolmen prosentin lisäys sisämarkkinoilla tapahtuvaan kauppaan toisi useita satoja miljardeja tavoiteltavaksi myös suomalaiselle vientisektorille.

Yritykset tarvitsevat vakaata toimintaympäristöä, joka mahdollistaa ennustettavuuden. Uusien investointien takaisinmaksuaika teollisuudessa on tyypillisesti 5…10 vuotta. Jos näkymä tulevaisuuteen on hämärän peitossa, investointeja helposti lykätään. Mikäli poliittinen päätöksentekojärjestelmä ei tue yritysten kehitystavoitteita, ajaudutaan hyvinkin nopeasti vientiteollisuuden verokertymän vähenemiseen. Tummia pilviä osaltaan tuo seikka, että paljon työllistävän sektorin – rakentamisen, ennustetaan vuoden lopussa kääntyvän laskuun.

Sen lisäksi, että vientisektorimme on pärjännyt näinkin hyvin, ovat ulkomaiset investoinnit (erityisesti yritysostojen kautta) lisääntyneet Suomeen kahtena viimeisenä vuotena. Kaikkia sukupolvenvaihdoksia ei pystytä toteuttamaan suomalaisin ”voimin” ja monen yrityksen toiminta vaarantuu, jos ja kun perheen sisältä ei löydy jatkajaa. Kappalemääräisesti 4300 ulkomaalaisomisteisessa yrityksessä työskentelee noin neljännesmiljoona henkilöä. Suomea kiinnostavana sijoitusmaana kannattaa ylläpitää ja kehittää edelleen.

Euroopan Unioni on mielestäni ollut ja on edelleen onnistunut kokonaisuus. Keskieurooppalaisen elinkeinoelämän aloittama ”painostus” 80-luvun puolessa välissä integraation kehittämiseen on kantanut hedelmää. Vuoden 2008 finanssikriisi, Venäjän suorittama Krimin kaappaus, pakolaiskriisi ja nyt meneillään oleva Brexit ovat herkistäneet ja lisänneet EU:n maissa käytävää keskustelua. Vaikka häiriöt luovat mahdollisuuksia populismille ja tilanteiden hyväksikäyttäjiä on ilmaantunut, on sekin tarpeellista. Poliittista tilannetta unionin eri valtioissa ja muutoksia seurataan aivan erilaisella intensiteetillä kuin 10…15 vuotta sitten. Siitä kuuluu erityinen kiitos EU-kriitikoille ja vastustajille.

Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin omista eduistamme huolehtien. Huolehtia, että saamme elintärkeät veroeurot jatkossakin turvaamaan hyvinvointimme. Se ei todellakaan tarkoita ”liittovaltiota” vaan EU maitten yhdessä siunaamaa strategiaa, jonka kärkinä ovat talous, työllisyys ja turvallisuus. Työpaikat, oppilaitokset, yritykset ja julkisen vallan majapaikat ovat jossakin kunnassa, joka sijaitsee jossakin valtiossa. EU:n elinkeinoelämä on verkostoitunut valtavasti kahdenkymmenen vuoden aikana. Tästä on kiittäminen tavaroiden ja pääomien liikkumista vapaasti. Sekä yhdessä kehitettyjä standardeja, laatujärjestelmiä, direktiivejä ja toimintamalleja, joista ehkäpä tärkeimmät liittyvät logistiikkaan. Liiketoimintaan sekä tutkimukseen ja koulutukseen liittyvät verkostot ovat tärkein liima ja vahvuus EU-valtioiden välillä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Täyttä asiaa. Erinomainen kirjoitus Euroopan parlamenttivaalien alla!

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitos! Onkin mennyt tovi täällä Puheenvuorossa kirjoittelulle. Vapaavuoron viihdeososto on viehättänyt enemmän. Vaikka usein näitä on vaikea erotttaa...

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Erinomainen puheenvuoro. Kannattaa lukea jokaisen, joka aikoo äänestää eurovaaleissa. Varsinkin niiden, jotka meuhkaavat "liittovaltiokehityksestä".

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitos. Liittovaltiokehitykseen liittyvällä puheella ei ole mitään todellista pohjaa. Yksikään valtio ei sitä aja, enkä ole huomannut juuri minkäänlaista keskustelua eri maitten medioissa. Mielestäni yritysverkostojen kehittyminen ja kilpailu - myös toisiaan vastaan EU:n sisällä on tervettä ja parantaa EU:n kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. EU:n integraation hyödyistä ja mahdollisuuksista puhutaan ja kerrotaan liian vähän. Tässä voisivat EU:n kehittäjät ottaa itseään niskasta kiinni. Tällä hetkellä eniten EU:n hyviä puolia tuovat esille brittiläiset, jotka haluaisivat jatkaa unionissa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"EU maitten yhdessä siunaamaa strategiaa, jonka kärkinä ovat talous, työllisyys ja turvallisuus."

EU:n tavoitteena on tuoda halpatyövoimaa Afrikasta ja tuottaa kiusaa eurooppalaiselle teollisuudelle ilmastonmuutoksen varjolla. EU:n piti olla vuonna 2010 maailman vahvin talousalue, mutta pipariksi meni, Afrikka silti voitettiin.Työllisyys ei ole EU:n strategia ja se huomaa merkittävistä työttömyysluvuista varsinkin euromaissa, Saksaa lukuunottamatta. Turvallisuudesta en viitsi edes mainita terroristien vallatessa Euroopan maita.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

EU on toiseksi suurin talousalue maailmassa heti USA:n jälkeen (PPP). Viime vuonna talous vastasi noin 22% maailman taloudesta. Euro toiseksi tärkein (käytetyin) valuutta USA:n dollarin jälkeen. Se on käytössä 19 EU maassa plus kuudessa muussa.

Eurostatin mukaan EU 28 työttömyys on kuluvan vuoden helmikuussa laskenut 6,5 %:in, mikä on alhaisin sitten vuoden 2000.

Muut osat kommentista ovat sitten "makkosten" omia hengen tuotteita. Blogi käsittelee kriittisiä menestystekijöitä Suomen näkökulmasta. Siihen kuuluu viennin kehittäminen EU:n sisällä. Teknologiateollisuuden arvo on muuten 18 miljardia tuosta 28 miljardin viennin kokonaisarvosta.

Suosittelen tutustumaan EU 2030 visioon (Business Europe) ja strategiaan, jolla visio ja osatavoitteet aiotaan saavuttaa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Seppo Turusen kirjoitus valottaa hyvin EU:n taloudellista merkitystä.

Suomi on jo Snellmanin ajoista lähtien arvostanut vakaata valuuttaa. Kylmänsodan aikainen devalvaatiopolitiikka oli käytännön sanelemaa toimintaa. Snellmanin mielestä kaupankäynti lännen suuntaan oli lähes mahdotonta ilman vakaata valuuttaa.

Neuvostoliiton vaikutus Suomen talouteen pakotti Suomen devalvoimaan markkaansa lähes joka vuosi. Nyt Suomi on euron myötä palannut vakaan valuutan politiikkaan Ruotsin jatkaessa vanhaan tyyliin.

Mitä sitten tulee turvallisuuteen, ei EU voi mitään sellaista tarjota.

EU liittovaltio elää nykyään lähinnä joidenkin tahojen unelmissa ja peloissa.

Toimituksen poiminnat